Pappisseminaarissa:
Tapahtukoon Sinun tahtosi
Luin TV-arvostelua. Se kertoi, että kahdeksanosainen ranskalaissarja
pysäyttää tunnelmallisilla kuvillaan, kirkkomusiikillaan ja kotoisalla
yhteisöllisyydellään. Pariisissa kuvattu sarja kertoo nuorukaisista, jotka ovat
päättäneet seurata kutsumustaan.
Katolinen pappisseminaari
Katsoin ensimmäisen osan ja jäin koukkuun. Katolinen pappisseminaari. Miten sellaisessa eletään nykymaailmassa? Katolisen pappisseminaariin tulija luopuu paljosta, niin nämäkin nuoret miehet. Puhuttiin kutsumuksesta, joka näkyisi energiana ja vatsanpohjassa tuntuvana intona. Olisiko sellaista kutsumusta? Toisaalta seminaariin pyrkivä entinen rikollinen kritisoi: ”Kelpuutatte vain sen, mikä on yleisesti hyväksyttyä. Ette ota riskejä. Ette lähde etsimään kadonnutta lammasta. Jätätte meidät susille.”Opiskelin vuoden Irlannin Maynoothissa katolista teologiaa yliopistossa. Katolinen pappisseminaari oli osa yliopistoa, ja monista opiskelutovereistani oli tulossa pappeja. Seminaarin käytävät henkivät jotain menneestä maailmasta. Minä olin moneen kertaan toisenlainen ja varmaan myös vääränlainen. Nainen – ja papiksi muka? Naimisissa – oikeastiko? Luterilainen – mitä se oikein on? Kuitenkin opiskelimme yhdessä ja monista heistä tuli ystäviäni.
Kutsumus
Näin pienen osan siitä, mitä oli kutsumuksen pohtiminen. Ihmettelin, miksi Jumala näytti vaativan ihmisiltä niin erilaisia asioita. Yosef oli Israelista ja kuului maroniittikirkkoon. Hän meni naimisiin kesken seminaarin, mutta hänestä tuli pappi. Heidän sääntönsä olivat toisenlaiset.Cathal jätti seminaarin, hänkin meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Nyt hän tekee kirkon työtä sairaaloissa. Jerry paimentaa lampaita vuorilla, hänestäkään ei tullut pappia. Aloysius oli Keniasta ja nyt pappina Dublinissa. William jätti seminaarin, mutta hän on teologian jatko-opiskelijana. Katolisen papin kutsumus on vaativa.
Ajattelen, että Jumala pyytää jokaiselta vain yhä asiaa: seuraa minua.
Tuo seuraaminen vaatii erilaisia asioita eri ihmisiltä. Ja kuitenkin Jumala
antaa kaiken mitä hän vaatii.
Kirkollista juonittelua
Sarjan ensimmäiseen jaksoon näytti kuuluvan kutsumuksen pohtimisen
lisäksi myös kirkollista juonittelua. Seminaarin johtaja ei taivu kardinaalin
edessä, mutta hän pyytää esirukousta kiistakumppaniltaan: ”Rukoilkaa minun
ylpeyteni vuoksi. Minäkin rukoilen kunnianhimonne tähden.” Kardinaalin vastaus oli: ”Rukoilen
puolestanne. Rukoilen, että Herra lyö teitä ankarasti.” Huh.
Aion katsoa koko sarjan. Näyttää kiinnostavalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti